Seksuaalisuuden ja itsetyydytyksen merkitys terveydelle

Tutkimuksellinen tieto seksuaalisuudesta, seksuaalireaktioista sekä seksuaalisen aktiivisuuden terveyttä edistävästä vaikutuksesta on muuttanut ihmisten käsityksiä myös itsetyydytyksestä. On osoitettu, että itsetyydytys alkaa usein hyvin nuorella iällä ja että se on luonnollinen osa tervettä seksuaalista kehitystä.

Itsetuntemusta ja elinikäistä seksuaalisuutta

Itsetyydytys tarjoaa monille mahdollisuuden tutustua omaan kehoon ja seksuaalisiin reaktioihin niin murrosiässä kuin aikuisuudessakin. Tutkimusten mukaan itsetyydytys jatkuu koko elämän ajan. Esimerkiksi aikuiset harjoittavat itsetyydytystä riippumatta siitä, ovatko he parisuhteessa tai harrastavatko yhdyntöjä (Laumann et al., 1994). Lisäksi itsetyydytys on turvallinen vaihtoehto tilanteissa, joissa on riski sukupuolitautien, kuten HIV:n, tartunnasta. Se voi myös auttaa yksinäisiä tai iäkkäämpiä henkilöitä säilyttämään seksuaalisen toimintakykynsä ja ilmaisemaan seksuaalisuuttaan (Coleman, 2002).

Mielihyvä ja seksuaaliterveys kulkevat käsi kädessä

1990-luvulta lähtien on julkaistu lukuisia tutkimuksia ja raportteja, jotka korostavat seksuaalisen mielihyvän merkitystä hyvinvoinnille ja terveydelle. Kontula ja Lottes (2000) listaavat useita lähteitä, joissa seksuaalisen nautinnon nähdään olevan olennainen osa seksuaaliterveyttä. Basso (1993) on todennut, että seksuaalisuuden ilmaiseminen parantaa kykyä rakastaa, luoda ihmissuhteita ja välittää tunteita sekä rikastuttaa elämää luovuuden ja mielihyvän kautta (Kontula & Lottes, 2000).

Tutkimustietoa

Näin usein suomalainen harrastaa seksiä - kesä on aktiivisinta aikaa!Näissä paikoissa suomalaiset masturboivatSuomalaisille sopiva määrä sooloseksiä on kerran viikossaSooloseksin määrä on nousussa - näistä syistä suomalaiset masturboivatLisääntynyt aika kotona on muuttanut suomalaisten seksielämääYli puolet suomalaisista ei ole keskustellut kumppaninsa kanssa masturboinnistaan Suomalaisia kiihottaa masturboidessa videot, kuvat, porno sekä mielikuvatNäin voit löytää kehostasi uusia erogeenisiä alueita ja saat uutta potkua sooloseksiinKoronasta johtuva poikkeusaika on aktivoinut ja monipuolistanut erityisesti nuorten seksielämääItsetyydyttäminen lievittää stressiä ja vaikuttaa positiivisesti mielialaanNeljännes suomalaisista masturboi enemmän kuin kerran viikossa 20 prosenttia suomalaisnaisista ei harrasta ollenkaan itsetyydytystäSuomalaisten halut heräävät - seksi on myös terveellistäKaksi kolmesta suomalaisesta nauttii seksistä enemmän, kun on fyysisesti hyvässä kunnossaNäin pidät seksielämäsi kunnossa korona-aikanaYli puolet suomalaisista on harrastanut suojaamatonta seksiä uuden kumppanin kanssaLähes puolet suomalaisista kokee nuorena saamansa seksuaalikasvatuksen riittämättömäksiPoikkeusaika ja pimeys uhkaavat mielihyvähormoneita40 prosenttia suomalaisista ei ole koskaan käyttänyt liukuvoidetta

Näytä lisää

Kosketus on perustarve ja terveyden tukipilari

"Tutkimusten tulokset vahvistavat seksuaalisuuden ja myönteisten terveydellisten vaikutusten välisen yhteyden" (Kontula & Lottes, 2000). Lottes viittaa useisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat kosketuksen ja läheisyyden merkityksen jo lapsuudesta alkaen. Kosketuksen puute voi aiheuttaa pysyviä neurologisia häiriöitä ja kemiallista epätasapainoa, kun taas toivottu kosketus vaikuttaa myönteisesti terveyteen (Kontula ym., 2000). Kosketus on keskeinen tapa osoittaa läheisyyttä ja kiinnostusta – se tukee seksuaalisuutta ja syventää ihmissuhteita.

Orgasmin suojaava vaikutus miehillä

Vuonna 1997 tehdyssä tutkimuksessa (Smith, Frankel & Yarnell) havaittiin, että seksuaalinen aktiivisuus ja siihen liittyvä orgasmi voivat suojella miehen terveyttä. Tutkimuksessa koronaaritautia sairastavien miesten kuolleisuus oli 50 % alhaisempi niillä, joilla oli korkea orgasmitiheys, verrattuna niihin, joilla orgasmitiheys oli matala (Kontula ym., 2000).

Seksuaalinen tyydytys tukee myös naisten hyvinvointia

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös naisten kohdalla. Vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa (Apt, Hulbert, Pierce & White) havaittiin, että seksuaalisesti tyydyttyneet naimisissa olevat naiset olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkisiä oireita kuin seksuaalisesti tyytymättömät naiset (Kontula ym., 2000).

Seksuaalisuus on osa hyvinvoinnin kokemusta

Seksuaalinen aktiivisuus, tyydytys ja orgasmit liittyvät vahvasti terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Laaja amerikkalaistutkimus (Laumann, Paik & Rosen, 1999) osoitti, että seksuaalisuudella ja sen häiriöillä on kansanterveydellistä merkitystä (Virtanen, 2000). Myös World Association for Sexual Health (1999) on todennut, että "seksuaalinen mielihyvä, mukaan lukien autoerotiikka, on fyysisen, psyykkisen, älyllisen ja henkisen hyvinvoinnin lähde."

Läheisyys ja seksuaalisuus edistävät terveyttä

Virtanen (2001) viittaa teoksessaan Kliininen seksologia useisiin tutkimuksiin, joissa on havaittu seksuaalisuuden myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Ornish (1998) kuvaa seksuaalisuuden ja läheisten ihmissuhteiden vahvaa yhteyttä hyvinvointiin. Barlow ym. (1997), Maurice (1999) ja Rosen (2000) ovat todenneet, että naisten seksuaalinen kiihottuminen, emättimen toiminta ja yhdyntä ovat yhteydessä naisen kokemaan terveydentilaan ja yleiseen elämään tyytyväisyyteen (Virtanen, 2000).

Seksuaalisuuden ja terveyden yhteys tunnustettu myös Suomessa

Seksuaalisuuden ja terveyden välinen yhteys tunnustettiin Suomessa jo vuonna 1989 lääkintöhallituksen raportissa Erotiikka ja terveys, jossa todettiin, että seksuaalinen aktiivisuus voi parantaa terveyttä sekä yksilöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua (Kontula ym., 2000).

Tyytyväisyys seksuaalisuuteen näkyy kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa

Samoin kuin ulkomaisissa tutkimuksissa, myös Suomessa on tehty samansuuntaisia havaintoja seksuaalisuuden myönteisistä vaikutuksista terveyteen. Kontulan ja Haavio-Mannilan (1995) tutkimuksessa seksuaalisuuteensa tyytyväiset ihmiset kokivat olevansa terveempiä, voivat paremmin ja tunsivat vähemmän yksinäisyyttä kuin seksuaalisesti tyytymättömät ihmiset (Kontula & Haavio-Mannila, 1995).

Lähteet:
Apter, D., Väisälä, L. & Kaimola, K. (toim.) 2006. Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim.
Bockting, W. & Coleman, E. (ed.). 2002. Masturbation as a Means of Achieving Sexual Health.
Kontula, O. & Haavio-Mannila, E. (toim.). 1993. Suomalainen Seksi. Tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta. Helsinki: WSOY.
Kontula, O. & Lottes, I. (toim.). 2000. Seksuaaliterveys Suomessa. Helsinki: Tammi. Studia
Promotion of Sexual Health, Recommendations for Action. 2000. Pan American Health Organization, World Health Organization, World Association for Sexology. Guatemala.
Virtanen, J. 2001. Kliininen Seksologia. Helsinki: WSOY.